HYVÄ PAHA HYVINVOINTIKONE

Tiedättekö miltä hyvinvointikone näyttää?
Itselleni ja lukuisille muille kansanedustajaehdokkaille
näytettiin siitä havainnekuva vientiteollisuuden yritysten
järjestämässä tilaisuudessa tammikuussa. Kuvassa oli lentokone
ja tehdasmaiseen kaavioon ympättyjä, putkiin ja mittareihin
kytkettyjä rakennuksia sekä liikennettä, julkisia palveluita.
Vientiyritysten viesti oli selkeä: vientiteollisuus elättää Suomen ja
hyvinvointikone pysyy käynnissä ainoastaan talouskasvua
lisäämällä.

Ymmärrän kyllä vientiteollisuuden merkityksen Suomen
taloudelle ja työllisyydelle, mutta sitä on vaikeampi ymmärtää ja
varsinkin hyväksyä, että olemme onnistuneet rakentamaan
järjestelmän jossa hyvinvointi on erottamattomasti sidoksissa
jatkuvaan kasvuun ja kuluttamisen pakkoon. Jos et osta riittävästi
hyödykkeitä ja osallistu aktiivisesti ympäristön saastuttamiseen ja
luonnonvarojen riistoon kaatuu koko systeemi ja putoamme
köyhyyteen ja niukkuuteen.

KULUTUSKIIMAN SEURAUKSET

Mutta mitä tapahtuu jos jatkamme kulutuskiimaa ja loputonta
kilpailua? Vältämmekö globaalin köyhyyden ja niukkuuden?
Lisäämmekö ihmistenvälistä yhteisöllisyyttä ja empatiaa?
Tulemmeko talouskasvun myötä yhä vain onnellisemmiksi?
Voivatko lapsemme ja lastenlapsemme aina vain paremmin?
Ovatko he turvassa? Luoko talouskasvu aidosti uskoa tulevaan?
On selvää mitä talouskasvu aiheuttaa luonnolle ja eläimille
sekä ilmastolle, mutta luoko se nykyisellään lopulta lisää
hyvinvointia edes ihmisille?

Miten hyvinvointi määritellään?
Kiistatta siihen sisältyy toimivat peruspalvelut, asuminen ja
riittävä ravinto. Mutta tarkoittaako hyvinvointi maataloustuilla
halvaksi manipuloitua tehotuotettua lihaa, verovapauksilla ja –
helpotuksilla edullisiksi keinoteltuja lomalentoja ja ihmisoikeuksia
loukkaamalla tuotettua puoli-ilmaista pikamuotia? Mikä on
kuluttamisemme todellinen hinta, jos maksamme siitä niin
omalla kuin lastemmekin terveydellä ja syntymättömien
sukupolvien tulevaisuudella?

VIENNIN VINOUMA

Jos visioin mielessäni oman hyvinvointikoneeni ei se ole kone
alkuunkaan. Havainnekuvassa näkyisi tehdaskaavion sijaan
metsää ja merta, luononnvaraisia eläimiä sekä iloisia, yhdessä
toimivia ihmisiä. Olisi siellä toki myös rakennuksia ja raideliikennettä,
mutta on selvää että oma visioni poikkeaa merkittävästi vientiteollisuuden
visiosta. Jo sana ”vienti” on monin tavoin ongelmallinen, sillä
hyvinvoinnin tulisi löytyä läheltä eikä sen tulisi rakentua luontoa
kohtuuttomasti kuormittavan rahtiliikenteen varaan. Lentoliikenne
on ylivoimaisesti suurin ilmastonmuutosta aiheuttava
hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja ja noin 80 % valtamerialuksista
käyttää halpaa öljyä joka on likaisinta mahdollista polttoainetta.

Maailma on rakentunut monimutkaiseksi enkä väitä että ratkaisut
parempaan elämään ja tulevaisuuteen ovat yksinkertaisia. En
omaa syvää ymmärrystä maailmantaloudesta, mutta ymmärrän
paljonkin ihmisyydestä ja hyvinvoinnista. Lyhytnäköiset ratkaisut
eivät paranna elämänlaatuamme enää edes lyhyellä aikajänteellä.
Ilman syvää yhteyttä luontoon, eläimiin ja kanssaihmisiin ei voi olla
kokonaisvaltaista hyvinvointia, ei vaikka vienti vetäisi kotiin sadan
miljardin verokertymän. Se pulleaksi kasvanut verokarhu ei korvaa
luonnonvaraisia karhuja, ei susia eikä naaleja, tunturipöllöjä eikä
hömötiaisiakaan.

LUONNON OMAT LOBBARIT

Itse palvelen ensisijaisesti luontoa, en elinkeinoa. Omat lobbaajani
ovat puut ja metsän eläimet; ne Suomen luonnon 2700 uhanalaista
lajia jotka sinnittelevät sukupuuton partaalla. Jos me ne
menetämme, on menetys korvaamaton ja lopullinen.

Paljon on vielä tehtävissä, mutta maailmaa ei pelasteta
näennäistä hyvinvointia lisäämällä ja elintasomme aiheuttaman,
kaikkialle levinneen sairausepidemian oireita hoitamalla. Meidän
on käytävä kiinni juurisyihin, löydettävä itsemme ja oma
paikkamme osana ekosysteemiä. On ymmärrettävä mistä olemme
tulleet ja mihin olemme menossa. Nykyinen suunta on kohtalokas
ja sen päätepiste pelottavan lähellä.

14 ajatusta aiheesta “HYVÄ PAHA HYVINVOINTIKONE”

  1. Hei Katariina, kerro minkälainen on sinun visioita ympäristöystävällisestä Suomesta! Kukaan ei kerro sitä kokonaisvaltaisesti, vain iskulauseita.

    1. Siitä voisi Esko kirjoittaa kokonaisen kirjan. Mutta täytyy laatia tästä aiheesta kattava teksti. Kokonaisvaltaisia visioita kyllä löytyy. Palaan niihin pian vaalien jälkeen, tulen valituksi tai en 🙂

    1. Olen lähinnä puhunut niistä juurisyistä, en usko että pintatason ratkaisuissa kiinni roikkuminen tuottaa pitkän tähtäimen tulosta ennen kuin me ihmiset oivallamme mistä todellinen hyvinvointi rakentuu. Mutta käytännön toimia on paljon, niistä voisin tehdä erillisen tekstin.

  2. Ihana kirjoitus! Olen ihan samaa mieltä!! Kiitos tästä, lisää tätä ja vähemmän
    tuottavuutta ja kulutusyhteiskuntaa!♥️♥️♥️

    1. Kiitos Mai! <3 Uskon että meitä on paljon joiden arvomaailma ei vastaa nykyistä kulutusvimmaa ja kaikessa turhassa kiinni roikkumista 🙂

  3. Kiitos Kata tästä kirjoituksesta ja siitä, että olet valmis puolustamaan ja edistämään näitä elämän jatkuvuuden ja mielekkyyden kannalta tärkeimpiä arvoja tässä talouskasvun nimeen yhä vannovassa maailmassamme. Meillä on tietoa ja osaamista, jolla voidaan vieläkin kääntää elämän kannalta tuhoisa suunta. Uusi eduskunta tarvitsee näkemystäsi ja rohkeuttasi! Voimia ja tarvittavaa tukea työhösi🌱🍀

    1. Kiitos Raija! Järkeä ja kohtuutta tarvitaan, uskon että sitä kautta löydämme tosiaan lisää merkityksen tunnetta myös, kun suuntaamme huomiomme sisäänpäin, luontoon ja muihin ihmisiin <3

  4. MOISKIS.

    Nähtiin nykyisessä Zetorissa joskus 90- luvun loppupuolella. Mä muistan sut- sä et titenkään mua.
    Odottelin vessasta tultuani peilille pääsyä takanasi. Katsoin sua peilin kautta ja vaikutit hieman säikyltä. Turhamainen juttu varmaankin, mutta jo silloin käytin vihreätä kajaalia, mikä joidenkin mielestä oli jo ihan liikaa, kun sattui sitten luojan oikkuna olemaan extravihreät, jotenkin liiat isot silmät. Voi olla, että toiveajattelin..Mutta ainakin tunsin, että ”vihreät katseet kohtasivat” Broidini oli ihaillut sua jo mukavana peroonana, kun olit olit niiden vesisänkyfirman pr-tehtävissä Vantaalla. En
    voi sua äänestää Helsinkäläisenä, mutta totta kait tuen sua €-mielessä. Ja kampanjoin puolestasi. Toivon todellakin, että pääset edistämään etenkin eläinten arvoja.. Mutta tuunnen henk.koht. hyvinkin 2 nykyistä kansanedustajaa ja ahnaasti raharikkaina edelleen paikkansa tavoittelevaa. Vastenmielistä touhua. Erityisherkkänä, toivon että kestäisit sen verkoistoitumisen maanpäällisen helvetin. Voimia ja olethan just sellainen omituinen ihmisotus, jota eläimetkin äänestäisivät.

    1. Kiitos Sari viestistäsi. Hauskaa jos olemme Zetorissa törmänneet 🙂 Säikky olin tuolloin useinkin. Ja vihreä kajal mulla nykyäänkin käytössä, en tiedä käytinkö silloin 🙂
      Kiitos kannustuksesta. Pysyn tällaisen omituisena otuksena, sen voin luvata. Ja eläimien puolella olen aina!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vieritä ylös